Pohdintaa Bemaristin tulevaisuudesta osana kerhoa

[Tapani TuomaOsallistuja]

(Seuraavat mielipiteet on kirjoittajan omia, eikä edusta kerhon tai Bemaristin linjaa.)

Kerholehden tulevaisuus, digijulkaiseminen ja tekoälyn hyödyntäminen

1. Julkaisumalli ja neljän numeron sääntö
Nykyisen tulkinnan mukaan verkkojulkaisun tulee ilmestyä vähintään neljä kertaa vuodessa, jotta sitä voidaan pitää aikakautisena julkaisuna. Tämä ei kuitenkaan estä yksittäisten artikkelien julkaisemista pitkin vuotta. Käytännössä sisältöä voitaisiin julkaista jatkuvasti verkossa ainakin osittain ja koostaa neljä kertaa vuodessa virallisiksi ”numeroiksi”.
Verottajan sääntö on peräisin ajalta, jolloin julkaisut olivat pääasiassa painettuja lehtiä. Alan kehitys on kuitenkin siirtynyt jatkuvaan verkkosisällön julkaisemiseen, jolloin perinteinen numerorakenne tuntuu osin vanhentuneelta.
Aikakauslehtien levikit ovat laskeneet Suomessa keskimäärin noin 30 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Moni julkaisu on siirtynyt kokonaan digitaaliseen muotoon, koska painaminen ja jakelu muodostavat merkittävän kustannuksen. Osa lehdistä myy sekä verkkopalvelua että painettua julkaisua, yhdessä ja erikseen, aivan siitä riippuen mistä asiakas on halukas maksamaan.

2. Digilehti ja mahdollinen paperiversio
Yksi vaihtoehto olisi siirtyä malliin, jossa:
• kaikki jäsenet saavat digilehden jäsenetuna
• painettu versio tarjotaan halukkaille lisämaksusta
• painetun lehden kustannukset kohdistuvat sitä tilaaville jäsenille
Jos tällaisen toteuttaisi yhden numeron osalta, tällöin voitaisiin samalla testata, kuinka paljon todellista kysyntää painetulle lehdelle on.
Digilehden toteuttaminen on teknisesti huomattavasti helpompaa kuin painotuotteen tekeminen. Painotuotanto vaatii muun muassa värierottelut, CMYK-värit, leikkuuvarat sekä painokelpoisen PDF:n tai muun lähdetiedoston.

3. Tekoälyn käyttö sisällöntuotannossa
Tekoälyä voidaan hyödyntää jo nyt tehokkaasti juttujen kirjoittamisessa.
Käytännön kokemusten perusteella:
• Tapahtumakuvista, näyttelyteksteistä ja muista lähdeaineistoista voidaan generoida lähes valmis artikkeli. Tätä kokeiltiin 02/2026 Classic Motorshow jutun yhteydessä. Teksti oli tekoälyn generoimaan kuvista saaduista tiedoista, sekä muusta netistä haetusta lisätiedosta.
• Usean kielimallin rinnakkaiskäyttö vähentää hallusinaatioita ja parantaa laadunvarmistusta – suuri ongelma tähän saakka tekoälyn käytössä on ollut että jos se ei tiedä, se keksii. Juttu pitää varmistaa toisella kielimallilla ja vaatia lähteet.
• Tekoäly pystyy yhtenäistämään kirjoitustyylin, vaikka lähtöaineisto olisi eri kirjoittajien tuottamaa. Toki Bemaristi ei ole Tekniikan Maailma, joten kaikkien juttujen ei tarvitse olla samalla tyylillä kirjoitettua.
Esimerkiksi raportteja kerhotapahtumista voidaan tuottaa nopeasti syöttämällä AI:lle Facebook-julkaisut, kuvat ja muu tausta-aineisto.

4. Tekoälyn käyttö taitossa
Tekoälyllä voidaan jo nykyisin muodostaa käyttökelpoisia lehtitaittoja PDF-muotoon. Vaikka lopputulos ei vielä välttämättä ole suoraan painokelpoinen, se soveltuu hyvin erityisesti luonnos- ja kommentointivaiheeseen, mutta lopulta myös julkaisukelpoisen PDF-tulosteen luomiseen.
Hyötyjä:
• kuvat ja tekstit voidaan sitoa toisiinsa johdonmukaisesti
• taittoa voidaan iteroida nopeasti
• tarkistuskierrosten määrä vähenee
• kerho pystyy itse kommentoimaan ja muokkaamaan sisältöä ennen lopullista taittoa
Ajatuksena ei ole korvata ammattitaittajaa, vaan parantaa lähtöaineiston laatua ennen lopullista tuotantoa.

5. Suositeltu työnkulku
Vaihe 1: Sisällön kerääminen
Kirjoittajat tallentavat:
• tekstinsä
• valitsemansa kuvat
• mahdolliset kuvatekstit
kerhon yhteiseen pilvipalveluun sovitussa muodossa, ja aineisto alustavasti oikoluetaan esim. MS Wordin oikolukutoiminnolla. Huomaa, että Bemaristin artikkelit ovat asiasisällöltään sellaisia, että aivan kaikki eivät pysty niitä kattavasti oikolukemaan, koska eivät tunne terminologiaa.
Vaihe 2: AI-taitto
AI-agentti:
• lukee aineiston
• muodostaa alustavan lehden
• tuottaa PowerPoint-version tai PDF:n muutamassa minuutissa
Vaihe 3: Oikoluku ja kommentointi
Kerho:
• tarkistaa sisällön
• tekee tarvittavat korjaukset
• hienosäätää kuvien sijoittelua tarvittaessa
Tämä vaihe on huomattavasti helpompi kuin korjausten teettäminen valmiiseen InDesign-taittoon, jossa jokainen korjaus pitää erikseen ilmoittaa taittajalle ja vielä tarkistaa uudesta vedoksesta.
Vaihe 4: Lopullinen taitto
Taittaja:
• käyttää hyväksyttyä versiota pohjana
• viimeistelee taiton InDesignissa
• huolehtii painoteknisistä vaatimuksista
• tuottaa painovalmiin PDF:n

6. PowerPoint + InDesign -malli
Ammattilaisjulkaisuissa käytetään usein mallia, jossa:
PowerPoint
• sisällön suunnittelu
• kuvien ja tekstien sijoittelu
• kommentointi ja hyväksyntä
InDesign
• lopullinen taitto
• sivunumerointi
• tyylit
• leikkuuvarat
• värimääritykset
• painovalmis PDF
Tämän mallin etuna on, että jopa 80–90 % sisällöstä voidaan hyväksyttää ennen varsinaisen taiton aloittamista.

7. Vastuut ja prosessin kehittäminen
Tekniikka ei poista toimituksellista vastuuta. Jatkossakin tarvitaan henkilö, joka:
• päättää mitä lehteen tulee, ja mitä mahdollisesti laitetaan juttuvarastoon
• määrittää juttujen järjestyksen
• ylläpitää sisältölinjaa
• hyväksyy lopullisen numeron
Päätoimittajan rooli säilyy, mutta työmäärää voidaan vähentää merkittävästi tekoälyn, selkeiden prosessien ja toimituskunnan tuen avulla.

8. Kirjoittajaohjeiden merkitys
Viimeisissä numeroissa haasteita on ollut tarjoten suuren kuvamäärän kanssa – juttujen kirjoittajilla on yleensä paras käsitys siitä, mitkä kuvat tukevat sisältöä.
Siksi olisi hyödyllistä määritellä selkeät ohjeet:
• kuinka monta kuvaa toimitetaan
• millä tarkkuudella
• mitkä kuvat ovat jutun kannalta olennaisia
• missä muodossa tekstit ja kuvat toimitetaan
Mitä yhtenäisemmässä muodossa aineisto tulee toimitukseen, sitä helpommin prosessia voidaan automatisoida ja hyödyntää tekoälyä tehokkaasti.

4. Nykyisen prosessin jatkaminen sisällöntuotannossa
Nykyistä prosessia pystyy hiomaan ilman tekoälyäkin. Erityisesti kirjoittajan ohjeet, kerhon pilvipalvelu ja rullaavaan tuotantoon siirtyminen ovat harkinnan arvoisia.
Lehteä ei välttämättä tarvitse toimittaa kerralla taitettavaksi, vaan tämän voisi tehdä useassa erässä vuoden aikana, ja sitten koostaa tarvittavat neljä numeroa. Tämä myös mahdollistaisi paremmin numeroiden välissä julkaistavat jutut, ”näytteet”, jotka ovat digijulkaisuille nykyään tyypillisiä. Aivan kaikkea ei välttämättä tarvitsisi edes sisällyttää julkaistaviin neljään numeroon.

5. Bemaristi + kerhon nettisivut
Kerhon nettisivujen ja lehden roolia voisi myös jakaa uudella tavalla. Tähän saakka Bemaristi on ollut kokoava kanava kerholaisiin päin, mutta nykyaikana netillä pitäisi olla kerhotoiminnassa merkittävämpi rooli.

Yhteenveto
Keskeinen ajatus on siirtää lehden tuotantoa kohti digitaalista ja osittain automatisoitua toimintamallia, jossa:
1. Sisällöt kerätään yhtenäisessä muodossa.
2. Tekoäly tuottaa alustavan taiton.
3. Kerho oikolukee ja kommentoi helposti muokattavaa versiota.
4. Ammattitaittaja tekee lopullisen painoaineiston.
5. Digilehti toimii (ensisijaisena) jakelukanavana, ja painettu versio voidaan tarjota (erillisenä lisäpalveluna).
Näin voidaan vähentää kustannuksia, nopeuttaa tuotantoa ja samalla säilyttää lehden laatu sekä toimituksellinen ohjaus.

Toki voi olla, että edellisen listan kohta 5 on vielä liian radikaali, mutta kuitenkin nykymaailman suuntaus, joten sitä pitäisi pohtia eri kanteilta.

[Jukka kilpiöOsallistuja]

Hyviä pohdintoja.
Jos esim 25% haluaa paperilla, tulee aviisille aika kova hinta.
Jos kukaan ei kirjoita juttuja, AI jutut ovat parempi kuin ei mitään, vai.
Enpä tiedä.
Minusta jutut pitää olla ihmiskirjoittajan tekemiä, niin, että niissä on tekijän ”tuoksu”, sanomisissa, sanoissa jne.
Jos jäsenet ei tee lehden sisältöä, tarvitaanko lehteä lainkaan.
Vähän sama, kun tulevaan sähkö M3:een simuloidaan räyhäkkäät äänet ja vaihdot. Silloin on parempi haudata koko auto.
Taiton nyt ihan hyvin voi robotti tehdä.

[Tapani TuomaOsallistuja]

AI on vain työkalu. Sillä voi tehdä juttuja niin että promptaa sille mitä haluaa, sitten käyttää itse haluamansa, ja taas AI:n kautta nostaa jutun tasoa. AI tulee kaikkialle, 40 % striimimusasta on jo AI:lla ainakin osittain tehtyä. En näe AI:ta muuna kuin yhtenä työkaluna, se on vaan kehittyneempi versio. Meillä on oikoluku tekstinkäsittelyohjelmissa ja samplet ja rumpukoneet olleet musassa jo kasarilta lähtien, kuvanmuokkausta on tehty eri softilla ja AI ottaa niistäkin niskaotteen. AI pystyy lukemaan kuvista tekstit, tunnistamaan kohteet ja usein paikatkin ja hakemaan lisätietoa.

Yleisistä jutuista mitkä ei perustu henkilökohtaiseen kokemukseen AI tekee vähemmän hyödyllisiä – koska AI:lla voi itsekin generoida yleisesittelyjä eri aiheista. Mutta mitä itse on nähnyt ja kokenut, sitähän AI ei tiedä, ja se on tietysti tällaisessa lehdessä arvokkainta materiaalia.

Kyllä tämä kehitys tulee vaikuttamaan ja jo vaikuttaa lehdistöön ja tiedottamiseen todella paljon. Aikakauslehtimuoto alkaa olla mennyttä aikaa, irtonumeromyynti on romahtanut, monilta lehdiltä on kadonnut helposti kolmasosa tilaajista jos ei enemmänkin. Tulevaisuus on enemmän jatkuvassa uutisvirrassa ja lehdistä tulee rolling julkaisuja. Kerholla voisi olla vaikka saitti johon kaikki voisivat laittaa kuviaan eri tapahtumista, ja muutakin oleellista materiaalia mistä näkee mistä oli kysymys, ja AI voisi suoraan kerhon sivuille generoida referaatteja näistä. Uusimmasta Bemaristista jäi kokonaan pois juttu Kajaanin kokoontumisajoista – mutta kuvia varmasti otettiin kännyköillä läjäpäin, ja erilaisia keskusteluja käytiin. Näitä jos saisi talteen niin AI pystyy tuosta vaan generoimaan niitä julkaisukuntoon.

Viime vuonna kävimme Marcus Grönholmin tallilla, ja jo silloin pohdin että jos saisi nauhoittaa hänen kertomukset niin AI:lla saisi suoraan generoitua niistä jutun. Noh, en alkanut vielä tuota järjestää, lupa nauhoitukselle ei ehkä olisi ollut mikään läpihuutojuttu, joten kirjoitin sitten jutun muistin mukaan saman tien kun tulin kotiin tapahtumasta. Töissä meillä on kuitenkin nauhoitus päällä lähes kaikki palaverit, ja AI tekee muistiot ja agentit kyttää että hommat tulee hoidettua. Nimittäin ihmiset on laiskoja mitään muistioita lukemaan, mutta AI-agentti osaa muistuttaa. Näissä hommissa AI on kehittynyt valtavasti aivan viime kuukausinakin.

Tuossa yksi kerholainen sanoi minulle juuri että kyllähän AI:lla hakee paljon nopeammin tiedot kuin tehdasmanuaaleja itse kaivamalla…

[Jukka kilpiöOsallistuja]

Nythän on tavallaan vasta ”AI 1.0”.
Melkein pelottaa mitä tuleman pitää.
Veikkan, että vuosien päästä AI lukee kuvista ketä, missä jne tietoja ja väsää kasasta kohtuu lomatarinan.
Tällä hetkellä n 60 – 70% tekoälyn vastauksista on suht oikein, kun kyselen BMW korjausjuttuja, jotka itse tiedän 100% oikein. Muutama vuosi ja ollaan lähellä sataa.
Jep AI ja nykymusa eli täyttä paskaa kuorrutuksella. Eli AI tekisi lehdestä täyttä paskaa 🙂

[Tapani TuomaOsallistuja]

AI pystyy jo nyt lukemaan kuvista tekstit, ja ihmisten tunnistaminen on todella hyvällä tasolla. Esim google tunnistaa aivan hämmästyttävän huonosta kuvasta ketä siinä on, riittää jopa vähän takaviistosta sivuprofiilia. Ne tunnistaa myös paikat ja kaiken, joten kun lataat vaikka driveen omia kuviasi, ne pystyy listamaan mitä sun kämpässä on ja tekemään päätelmiä mitä harrastat ja sitten eikun mainostamaan. Miten paljon nämä palvelut vuotaa toisille ja miten kännykät meitä kuuntelee, näistähän ei tiedä mutta tietoa niillä riittää. Esim. asuntokaupassa AI on kyllä kätevä kun se näkee kaikki ilmoitukset suoraan netistä ja sitten vaan annat sille paperit ja pyydät laskelmat ja ehdotukset. Ja tämä kannattaa tehdä kahdella AI:lla toisistaan tietämättä niin tulee tarkistettua. Muutenkin kannattaa aina pyytää lähteet, ja pistää toinen AI tarkistamaan ehdotus. Näin tulee jo aika hyvin korjattua väärät tiedot, eikä hallusinointi ole enää samaa kuin vaikka vuosi sitten.

Musassa AI on jo tullut osaksi ketjua. Sunolla saa tehtyä demoja melkoisen kätevästi, ja tästä tulee standardia about kaikkeen musaan ihan kuten kaikesta muustakin tekniikasta on tullut. Ihminen ei enää erota AI-musaa ”oikeasta” musasta. AI on itse asiassa paljon pätevämpi biisintekijä kuin pääosa humaaneista biisintekijöistä. Nyt on jo muutenkin kaikki virtualisoitu, on plugarit ja samplet olleet jo pitkään ja AI on oikeastaan vaan uusi työtapa käyttää vastaavia asioita. Levy-yhtiöt elikkä tuotosten omistajat on jo antamassa periksi ja tekemässä soppareita AI-tarjoajien kanssa. Tekijänoikeudet ratkotaan rahalla.

Koodaamisessa AI on nostanut homman toiselle tasolle, tehokkuuskerroin on melkoinen ja syyt käyttää offshorea ja nearshorea laskeee. Lähiaikoina moni valmissofta joutuu todelliseen happotestiin kun AI:lla voi toteuttaa saman ilman vuosien duunia. Esim. ison ERP järjestelmän tietomallin pystyy jo suoraan generoimaan AI:lla, ei tarvitse manuaalisesti rakentaa sitä vuosikausia. Tämä on monille melkoinen tilanne kun vuosien investoinnit menee kaivoon. AI:lla tuskin saa täysin valmista aikaan vielä hetkeen, mutta osana prosessia se jo muokkaa maailmaa enemmän kuin ehkä moni ymmärtää.

[Jukka kilpiöOsallistuja]

Joo varmasn noin, ehkä.
Joka tapauksessa itse siinä onnellisessa asemassa, että ei tarvitse päätään moisilla asioilla 😉
Ja, hyllyssä löytyy levyjä joita jotkut pilipaliplukarit ole korjannut

[Julkaisija]

Artikkelit